-
Makuuhuone-karate.
Mielikuvat on hassuja. En tiedä, kuinka kinky ja turmeltunut mieli sinulla on, ja mikä on sinun ensimmäinen ajatus kun luit otsikon. Otsikko on siis suora lainaus The Dirty Youth:n kappaleesta Bedroom Karate. Biisi on hieno, mutta nyt en sukella tutkimaan kappaleen syövereitä sen paremmin, vaan jään jumiin vain tuohon kappaleen nimeen. Ymmärrän kyllä, mitä tuolla…
-
Sidontaa, mutta ilman niitä kukkasia.
Sidonta. Rietas ja likainen mieleni saa siitä jo yksittäisenä sanana heti paljon herkullisemman ajatusleikin, kun siihen ei mene sotkemaan kukkasia sekaan. Kukkien sidonta on siis varmasti mukavaa ja ihan terapeuttistakin toimintaan, mutta ei se oikein silti itseä sytytä. Paitsi, jos sidonnan kohteena on ihana lootuskukkansa kantaja. Sen kukkasen sitoo mielellään kauniisti. Ehkä hieman tuhmastikin. Pistää…
-
Minttu-kissa ja hieman toffeinen kolli.
Näin kaupan tuulikaapissa mainoksen, jossa ihan nätin näköinen kissimirri myi palveluita ja elämyksiä rahaa vastaan. En tiedä, että onko Pikkukakkosen roolihahmo Katti Matikainen tuttu, mutta Minttu-kissassa oli nopealla vilkaisulla jotain samaa taikaa. Siis kissaksi pukeutunut aikuinen, jolla on päällään sellainen vartaloa nuoleva värikäs puku, josta väistämättä tulee hieman mieleen jonkin sortin eläinaiheinen pikku fantasialeikki. Tiedätkö.…
-
Ladattava puoliso.
Nyt kävi niin, että en luonutkaan tätä tekstiä aivan itse, vaan likaisella mielellä varustettu ystäväni on sotkenut törkyiset sormensa sekaan. Sain luvan mainita hänet tässä postauksessa, koska hän ansaitsee kyllä osan maineesta ja kunniasta. Tuo utuisen mystinen henkilö tottelee Instassa nimeä @jeba_ah, mutta käytettäköön tässä tuttavallisesti vain nimeä Jenspa. Joskus näitä juttuja ja tarinoita putkahtaa…
-
Kaikki nuo ihanat huulet.
Suudelma. Huulille. Pysähdy. Mieti sitä hetki. Rauhallinen, ehkä varovainen ja hellä. Aluksi hieman jopa kuiva, mutta mitä syvemmäksi suutelu muuttuu sen kosteammaksi se käy. Kiihkeäksi. Ote tiukentuu ja huulet painautuvat toisiaan vasten aina vain tiukemmin ja ahnaammin. Hieman kieltä mukaan, pieni ripaus riettautta. Sitten uskallat tarjota kieltä jo suoremmin. Se tuntuu koko vartalossa, saa selän…
-
Uhmalla siirrettyjä vuoria, rakkaudella sulatettuna sydämiä.
Lapset. Lapset. Lapset. Ne maailman ihanimmat lutuiset höpönassut, jotka saa välillä veren kiehumaan niin että ihan meinaa vituttaa. Varsinkin tuo nuorimmainen. Hän pistää välillä isän hermot melkoiselle koetukselle, ja joskus tekisi mieli vain viedä ipana tuohon tien varteen myytäväksi. Kovin epäsoveliasta se toki olisi, ja melko suoraviivaista ihmiskauppaa, joten taidan jättää sen vain ajatuksen tasolle…
-
Unien synkät pilvet ja kosteat laaksot.
Miksi ne kivat unet eivät pysy mielessä kuin pienen hetken. Sen sijaan, jos uniin tulee jotain ikäviä asioita, niin ne jäävät herkästi pyörimään mielen päälle. Se on hetkittäin tosi raskasta. Ainakin itsellä jää aika kevyestikin päälle se inhottava olotila, jonka unessa koki. Varsinkin, jos uni osuu ja koskettaa jotain herkkää haavaa, jota on joutunut käsittelemään…
-
Vittujen kevät. Lohenpunaisia fiiliksiä ja silmänruokaa.
Tässä taannoin tuli tutustuttua Vittujen Kevät-tuotteisiin. Hauskoja koruja mukavan ronskilla asenteella. Enemmän pitäisi olla tällaisia. Kaikkihan sitä vittua hokevat kuitenkin, eikä se nyt niin kovin ihmeellinen sana lopulta ole. Asiana se toki on aina yhtä ihmeellinen ja ihana, vaikkakin vittu-sanaa käytettäessä harvoin on kuitenkaan kyse tuosta maagisesta naisen kantamasta unelmatortusta. Mutta hyvin on Vittujen Kevät…
-
Kääpiö ja seitsemän lumikkia. Pitkiä sääriä ja hiton ahdas sänky.
Muistan nähneeni aikoinaan sellaisen animaation, jossa rietas Lumikki ja tuhmat kääpiöt ovat eksyneet hyvin kauas siitä sadusta, jota lapsille kerrotaan. Sukeltaneet kirjaimellisesti siihen syvään päähän. Hatarasti muistan sellaisen kohtauksen, jossa Lumikki makaa selällään taikaovi levällään ja suhteettoman suuren varustuksen omaavat kääpiöt käyvät kastamassa kärkeä. Jonossa, kukin vuorollaan. Tästä juolahti mieleen hieman perverssi ajatus. Jos olisinkin…
-
Mukana kulkeva ”läpinäkyttävä ystävä”.
Pieni ihmisolento päätti suurella tunteella kertoa tarinaa hänelle rakkaasta läpinäkyttävästä ystävästään. Toisin sanoen, taitaa siis olla ihan tavallinen mielikuvitus-ystävä, mutta sanana läpinäkyttävä paljon söpömpi. Ainakin omaan korvaani ja varsinkin kun se tulee hänen suusta. Tuon hänen ystävän kanssa olen minäkin saanut tehdä monenmoista. Hän kun kulkee lapsukaisen mukana mihin tahansa lapsi haluaakin. Ja miksi ei…
-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
toffeeKolli 