-
FudgeNarttu.

Tiedän, että saatan olla hetkittäin hieman tuhma kolli. Rietas katti, joka ei kovinkaan paljoa joudu keksimään näitä tekstien aiheita. Anteeksi, mainitsinko siis tuossa alussa, että hetkittäin. Haluan vetää sanani takaisin, ja vaihtaa tuon ”hetkittäin”-sanan mieluummin vaikka sanaan ”useimmiten”. Mutta ei se minunkaan vipeltävien ajatusten liukas vuoristorata aivan loputon kyyti ole. Kyllä minullekin tulee välillä niitä…
-
Elämän sekasotku. Etukäteen hävitty peli.

Joskun mietin, että me ihmiset ollaan kyllä helvetin omituisia otuksia. No okei, mietin sitä aika usein, ja niin monessa eri tilanteessa. Meillä on taipumus pitää yllä kulissia, näyttää muille itsestämme sitä puolta, joka ei kyllä aina ole kovinkaan todellinen. Ehkä se kumpuaa jostain kaukaa, sieltä ajasta, jolloin ei ollut varaa näyttää, että olisi heikko tai…
-
Ime sitä tikkua.

Töissä tulee pelattua puuntyöstön parissa päivästä toiseen, siis kaiken muun homman sekavan lisäksi. Lankkua, levyä, ja milloin mitäkin kankea pyörii karheissa sormissa, ja silloin ei voi välillä välttyä siltä, että aina välillä tikku livahtaa johonkin kohtaan kämmentä. Hanskojen käyttö toki ehkäisisi suurimmat nahkan sisään tunkeutuvat vierasesineet, mutta en tykkää niitä koneiden kanssa hirveästi käyttää. Kuitenkin…
-
Rakastan en rakasta.

Jäin pohtimaan taas maailmaa musiikin kautta. Niitä pieniä ahaa- elämyksiä, joita sekava pääkoppa tuottaa milloin mistäkin syystä. Monen monta kertaa olen tämänkin kappaleen kuullut, mutta yhtäkkiä siinä särähti jotain korvaan. Ei siis mitenkään pahalla tavalla, ei mitään sellaista. Mutta jäin miettimään tuota arpomista, joka kappaleen kantavana teemana kulkee. Biisi on siis BESS:n Rakastan en rakasta.…
-
Mitä olet valmis tekemään toisen vuoksi?

Niin. Epämääräinen kysymys, ja varmaan siksi, koska en antanut mitää tarkempaa aihepiiriä. Mutta toisaalta tarvitseeko edes antaakaan. Toki tässä on samalla ongelma, koska vastaus varmasti vaihtelee kovin paljon sen suhteen, että mistä asiasta puhutaan, ja toinen hyvin merkittävä tekijä on se, että kenen vuoksi. Koska. Jonkun henkilön kohdalla sitä on valmis vaikka kuolemaan, kun taas…
-
Lasten kasvatus ja sen tuliset hiilet.

Päätin tarttua tällaiseen aiheeseen. Tämä on nyt varmaan sitä osastoa, jossa minä seison paljain jaloin tulisilla hiilillä, ja sörkin samalla sitä hehkuvaan hiillosta savuavalla kepillä. Eikä siinä mitään, minä tykkään kuumista paikoista, joita saa sörkkiä. Varsinkin, jos paikat on paljaana. Mutta mennään nyt itse aiheeseen. Aina joskus osuu netin syövereistä edelleen silmiin kommentointia siitä, kuinka…
-
Peli, joka repii ja sulattaa sinut. Pala palalta.

Olen kuullut sanonnan, että elämä on peliä. Hiton raaka peli, jos yrittää ihan tosissaan pelata. Hampaat irvessä. Pelaaminenkaan tuskin on kivaa silloin, joten miksi olisi samaan tapaan eläminenkään. Ihmiset kun haluavat elämältä erilaisia asioita, aivan kuten kaikki eivät pidä samoista peleistäkään. Mutta millainen peli se elämä sitten oikein on. Millainen on se sääntökirja, jota lukemalla…
-
Kun villi kansa vähentää vaatteitaan.

Olet varmaan huomannut että kaikenlaiseen soppaan sitä tulee näitä sukkelia sormia työnnettyä. Tuhma kun olen, ja nyt sitä on sitten tuhmailtu hieman isommalla kädellä. Kirkkonummella on sellainen kartano, jota voisi kuvailla sellaisena rietastelun kotipesänä. Sellainen astetta ronskimpi aikuisten Särkänniemi, jossa ilonkiljahduksia säestää välillä raipaniskut, toisinaan keinun ketjujen kilinä ja usein sellainen tunnistettava läiske. Sellainen äänimaailma,…
-
Musiikki. Voisitko elää ilman sitä?

Musiikilla on kyllä hämmentävä taito kuljettaa ihmistä täysin mielensä mukaan. Joku tietty kappale vie sinut hetkessä ajassa taaksepäin, ja palauttaa muiston ja luo tunteen. Kaivaa esiin silmänräpäyksessä asioita, joita et ole muistanut vuosiin. Tai vaikka olisitkin muistanut, niin musiikki palauttaa ne tunteet juuri sellaisina, kuin ne oli silloin joskus. Se on sitten paljon kappaleesta kiinni,…
-
Odotus osuu ja uppoaa. Silloin. Nyt. Varmaan aina.

Joskus sitä vain unohtaa joitain kappaleita. Se on outoa. Siinä tulee tavallaan tosi hölmö fiilis, koska kun sen biisin kuuntelee vuosien jälkeen uudestaan, niin muistaa kuinka paljon sitä on aikanaan luukuttanut stereoista. Elänyt sen mukana. Sitten miettii, että kuinka sitä ei ole tullut kuunneltua vuosiin. Kuinka sitä ei ollut oikein edes muistanut. Näin kävi tämänkin…