Musiikilla on kyllä hämmentävä taito kuljettaa ihmistä täysin mielensä mukaan. Joku tietty kappale vie sinut hetkessä ajassa taaksepäin, ja palauttaa muiston ja luo tunteen. Kaivaa esiin silmänräpäyksessä asioita, joita et ole muistanut vuosiin. Tai vaikka olisitkin muistanut, niin musiikki palauttaa ne tunteet juuri sellaisina, kuin ne oli silloin joskus. Se on sitten paljon kappaleesta kiinni,Jatka lukemista ”Musiikki. Voisitko elää ilman sitä?”
Avainsana-arkisto:Aika
Eläin minussa.
Mihin se on mennyt? Onko sinulla joskus olo, että jotain siitä mitä olit, on kadonnut. Sitä voi olla vähän vaikea purkaa paloiksi tai eritellä, ja ehkä se on vain tunne. Tai en minä tiedä. Moni varmaan tulisi huutelemaan, että siellä se 40v-kriisi vaan kolkuttelee ovella, mutta en oikein allekirjoita tuota. Itseä ei niin nuo vuosirenkaatJatka lukemista ”Eläin minussa.”
Peli nimeltä elämä.
Tää on mun elämä. Niin me sanotaan. Onko sinulla joskus sellainen olo, että vaikka tiedät että tämä on sinun elämä, niin et hetkittäin oikein tiedä mitä sillä teet. Tässä se on. Nyt. Sitä se oli eilenkin. Samalla kun elät sitä , niin silti joskus voi tuntua, että olet menettämässä sen. Että se vain luistelee johonkin.Jatka lukemista ”Peli nimeltä elämä.”
Millainen sinä olit teininä?
Tätä tulee välillä mietittyä omalla kohdalla. Sanotaan, että mikään ei ole niin itsekäs otus kuin pikkulapsi, mutta kyllä teini-ikä kaivaa monesta ihmisestä esiin sellaisen itsekeskeisen oman napansa nuolijan. Keskisormea heiluttelevan pienen kusipään. Se on toki melkoinen myllerrys, mitä siellä pääkopan sisällä tapahtuu, kun hormonikone alkaa käynnistymään ja sitä bensaa ammutaan liekkeihin paloletkulla. Itse olin teini-iässäJatka lukemista ”Millainen sinä olit teininä?”
100 julkaisua.
Nyt minun täytyy oikein hieraista näitä seksin ja pervoilun sumentamia, kiimasta lasittuneita silmiäni. Hetki sitten blogini saavutti yhden kokonaisen vuoden iän, ja nyt saan juhlia heti seuraavaa iloista merkkipaalua. Tämä päivitys on nyt järjestyksessään numero 100. Koitin oikein miettiä, että mistä näitä juttuja on saanut revittyä noin monta tässä suurinpiirtein vuoden sisällä. Itse en oikeinJatka lukemista ”100 julkaisua.”
Ajansäästöseksi
Pikapano. Nopeat. Toisin sanoen siis sitä perusnussimista silloin kun aikaa on vähän. Eikä oikeastaan aina tarvitse olla edes tuli perseen alla, vaan voi vain suorittaa homman sillälailla nopeasti. Kyllä sinä sen tiedät, että välillä sitä ihan vaan panettaisi, mutta ei millään jaksaisi suorittaa sellaista pitkän kaavan nautiskeluhetkeä. Sellaista, jossa asiat etenevät hiljalleen. Sitä, jossa kosketuksetJatka lukemista ”Ajansäästöseksi”
Kipu piirtää sinuun uusia linjoja.
Ihminen tuppaa elämään vahvasti tunteella. Tiedätkö sen tunteen, kun meinaa voimat loppua. Kun mietit, että kyllä minä jaksan, mutta et enää meinaa uskoa sitä itsekään. Patoaminen taitaa olla kansantauti. Pidetään asiat sisällä, kunnes viimeinen raja tulee vastaan ja jokin pettää. Vuotokohtaa voi yrittää paikata, mutta lopulta niitä paikkoja kertyy samaan kohtaan niin paljon, että seJatka lukemista ”Kipu piirtää sinuun uusia linjoja.”
Hautausmaan havinaa ja kosteaa menoa(K-18)
Kun ei suunnittele, niin voi tehdä juuri sitä, mikä sattuu mieleen juolahtamaan. Tulee muuten tehtyä omituisia juttuja. Ja tulee myös oltua niin, ettei tee yhtään mitään. Tämä oli aavistuksen teemana tämän pääsiäisen lomareissulla, johon lapset liittyivät lähinnä viestien ja videopuhelun muodossa. Vantaalaisesta hotellista oli varattuna majoitus pariksi päiväksi ja mietittiin, että katsotaan sitten mikä onJatka lukemista ”Hautausmaan havinaa ja kosteaa menoa(K-18)”
Kai sinä tarvitset muutakin kuin tämän hetken. Minä ainakin tarvitsen.
Elä hetkessä. Tartu hetkeen. Joskus toivon, että joidenkin sanontojen käyttö kiellettäisiin. Ymmärrän kyllä tuon hokeman idean, mutta silti se hieman raastaa paloja sielusta, kun joku sitä käyttää. Toki vika on enemmän siinä kohtaa minussa, kuin sanonnan käyttäjässä. Silti olen sitä mieltä, että elämässä on tavallaan enemmän kuin se, mitä on nyt. Siitäkin huolimatta, että asiatJatka lukemista ”Kai sinä tarvitset muutakin kuin tämän hetken. Minä ainakin tarvitsen.”
Kuinka helppoa onkaan erakoitua. Kuinka vaikealta voi tuntua, kun huomaat sen.
Sinulla olisi aikaa. Sitä harvinaista omaa aikaa. Istut sohvalla ja katselet ikkunasta ulos. Hiljaa nostat polvet koukkuun, kiedot kädet jalkojesi ympärille ja mietit, kuinka käyttäisit tämän illan. Olisi ehkä kiva tehdä jotain. Mennä johonkin, mutta ei välttämättä vain sinun itsesi kanssa. Sitten on se suuri kysymys, että kenen kanssa. Ketä pyytäisit. Käyt päässäsi läpi ihmisiäJatka lukemista ”Kuinka helppoa onkaan erakoitua. Kuinka vaikealta voi tuntua, kun huomaat sen.”