-
Päiväkahviseuraa.
Oletko koskaan miettinyt, että mistä juontaa juurensa se sanonta, että ”haetaan päiväkahviseuraa. Kyseessä ei ole kuitenkaan sellainen hetki, jossa laitetaan kahvipannu kuumaksi ja pannaan pullaa pöytään. Toki se päiväkahvi saattaa sisältää jotain kuumaa toimintaa tai jotakuta saatetaan panna pöydällä. Ja jos tähdet osuvat kierosti kohdalleen, niin sitten onkin pulla uunissa. Mutta mistä tuo päiväkahviseuran merkitys…
-
Kirjoittamista sekä syntisen raamatun oppeja.
Olen tainnut joskus mainita, että kirjoittaminen on kuin terapiaa. Ehkä hieman outoa sellaista, mutta kyllä tämä elämä on nyt muutenkin yhtä omituista hetki hetkeltä. Hyvä niin. Kyllä minä olen sen tiedostanut, että silloin kun on huolia ja vaikeita hetkiä elämässä, niin sitä vain tulee pohdittua asioita enemmän. Käytyä läpi kaikkea sitä, mikä pitää minut öisin…
-
Kalantuoksua tarjottimella, vuoden 2024 paras resepti. Vai onko?
Joskus sitä kantautuu korviin juttuja, jotka samaan aikaan sekä naurattavat, että hieman myös inhottavat. Viimeisin liittyy ruoanlaittoon. Joko minä en junttina, keski-iän kynnyksellä olevana miehenä vain ymmärrä sitä suurta makujen sinfoniaa, tai sitten olen vain liian nössö sekoittamaan rohkeasti erilaisia elintarvikkeita. Tykkään kyllä kovasti ruoanlaitosta, ja välillä aika reilulla kädellä sekoitan mausteita ja raaka-aineita keskenään,…
-
2-rivinen haitari, mutta sellainen tuhmempi versio.
En tiedä ihan hirveästi haitareista. En, vaikka soitinrakennusta on tullut tehtyä ihan työkseen. Se työnkuva ei tosin keskittynyt harmonikkojen maailmaan, vaan enemmänkin näppäiltävien kielisoitinten suuntaan, mutta siitä en nyt tässä halua sen enempää puhua. Puhutaan nyt kuitenkin hanureista. Ovat aika herkkiä ja monimutkaisiakin vempeleitä. Hellästi niitä pitää kohdella, kevyillä sormilla silitellä ja hypistellä. Pitää kuin…
-
Litisevä suonsilmä. Luonnossa, ja peiton alla.
Suuret ovat taas ajatukset ja pohdinnat. Kaikkea tässä pienessä päässä liikkuu, kuten tämäkin teksti voi todistaa. Mutta kaiken sen pohdinnan tuloksena päädyin siihen, että suossa ja pimpissä paljon samaa. Samoja elementtejä, mutta toki myös eroavaisuuksia. Kun siellä aikansa luttaa ja polkee, niin se alkaa litisemään. Muuttuu aivan luttumäräksi. Se saattaa jopa roiskahtaa, kun osuu oikeaan…
-
Neitsytrasia.
Viltti nurmikolla, lämmin kesäkeli ja pikkunaposteltavaa. No okei, oli myös skumppaa ja vähän oluttakin. Kuulostaa siis hyvältä ajanvietolta puistossa. Tällä kertaa oli hieman tapas-henkinen tarjonta syömisten suhteen, toisin sanoen useampaa sorttia kaiken maailman pienissä kipoissa. Niitä siinä sitten leviteltiin, ja todettiin, että nyt on varmaan kaikki avattuna ja tarjolla. Mutta yksi olikin jäänyt pimentoon, hukkunut…
-
Sänkyhommien harrastaminen. Onko se harrastus muiden joukossa?
Oletko harrastanu seksiä. Siis harrastanut. Tiedän, että tuo harrastaminen on toki hyvin vakiintunut termi siihen, kun sukelletaan lakanoihin väliin peuhaamaan. Mutta miksi siitä puhutaan harrastamisena. Jos joku kysyy sinulta, että mitä sinä harrastat, niin aika harvoin sitä tulee vastattua että seksiä. Vaikkakin, sehän on toisaalta ihan hyvä vastaus. Melkein voisin kyllä ottaa tavaksi vastata niin…
-
Naisten sepalus. Mikä hitto se on?
Noniin, nyt mennään taas niille vesille, jossa raotetaan sitä vetoketjua hieman ronskimmalla otteella. Varsinkin, jos sormet hypistelisivät sellaista ”naisten sepalusta” Sellaista, joka lähtee kyllä ihan normaalisti siitä housujen edestä alaspäin, mutta ei lopukaan siihen housujen alla alkavan kostean vaon nurkille, vaan jatkuu siitä reippaasti pidemmälle. Ihan takasaumaan asti, hyväillen mennessään kankaiden alta paljastuvaa pakaravakoa. Minä…
-
Arvaa mitä mä sain munasta.
Tämä pääsiäinen on kyllä noiden huonojen munavitsien ja pikkutuhmien ilmaisujen kulta-aikaa. Samat jutut toimivat vuosi toisensa jälkeen, eikä siinä mitään. Osittain syyllistyn siihen itsekin, ja joskus ihan vahingossa. No okei, aika useastikin, ja ihan vahingossa. Minulla kun on erittäin hieno taito siihen, että osaan sanoa asioita niissä paikoissa, joissa pitäisi vain olla hiljaa. Jumalauta se…
-
Rakastan en rakasta.
Jäin pohtimaan taas maailmaa musiikin kautta. Niitä pieniä ahaa- elämyksiä, joita sekava pääkoppa tuottaa milloin mistäkin syystä. Monen monta kertaa olen tämänkin kappaleen kuullut, mutta yhtäkkiä siinä särähti jotain korvaan. Ei siis mitenkään pahalla tavalla, ei mitään sellaista. Mutta jäin miettimään tuota arpomista, joka kappaleen kantavana teemana kulkee. Biisi on siis BESS:n Rakastan en rakasta.…
-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
toffeeKolli 