-
Hän näkee. Ei niinkun me, mutta hän elääkin kuplivassa maailmassa.
Voi kuinka helposti sitä unohtaa sellaiset perusasiat, joita pitää omassa elämässä täysin itsestäänselvyytenä. Asioita, joiden kohdalla ei tule edes ajateltua kuinka onnekas sitä oikeastaan on. Yksi näistä on se, että sinulla silmät, joilla sinä näet. Voit katsoa, tutkia, havainnoida ympäröivää maailmaa visuaalisesti. Nähdä kaiken kauniin, ruman, ihanan ja inhottavan. Voit sulkea silmät, jos et halua…
-
Mietitkö sinä koskaan, että mitähän siellä välissä on piilossa.

Se on hienoa, kuinka niinkin pieni asia kuin ”rivien väli” voi merkitä niin paljon. Niissä väleissä voi lukea paljon enemmän, kuin mitä itse tekstissä on sanomaa. Usein ne rivien välit ovatkin koko tekstin pohja. Kun sen vain ensin huomaa. Usein huomaan, että aloitan kirjoittamaan jonkun hyvin pienen asian pohjalta. Yhtäkkiä ne rivien välit ovat tunkeneet…
-
Hivele sormilla minun sileää pintaa.

Sitä on välillä vaikeaa pitää sormiaan erossa. En minä sitä kiellä. Viimeisen n. puolen vuoden aikana puhelimen käytön rima on noussut jo sen verran korkealle, että jopa Ringa Ropo joutuisi ponnistamaan ihan tosissaan ylittääkseen sen. Mutta toki siihen on myös syynsä. Pääsääntöisesti kuitenkin kirjoitan blogini tekstit puhelimella. Ja aika paljon sitä tuleekin kirjoitettua. Joskus ehkä…
-
”Kuka sä oot siellä”

Maailma on täynnä lahjakkaita ihmisiä ja hienoja tekoja. Itse pidän kovasti siitä, kuinka hyvinkin vähällä sanojen määrällä voi sanoa tai kysyä niin paljon. Se, kuinka vain muutama sanaa riittää, jos osaa laittaa ne kirjaimet, pilkut ja välit oikeaan järjestykseen. Tiedättekö sen tunteen, kun välillä kuulee tai lukee jonkun sanonnan tai kielikuvan ja miettii, että hitsi…