Matkalla itsensä ympäri

Minä. Sen lähemmäksi en kai pääse, kun koittaa kaivaa sisäisestä ihmisestä irti, että kuka hän on. Sitä on melko sujuvasti kulkenut vuodesta toiseen hymy naamalla oman itsensä mahtavassa seurassa. Eikä ole oikeastaan aiemmin tullut edes pohdittua, että millainen sitä oikeasti on. On saattanut pitää itseään jopa osittain ihan toisenlaisena. Toisaalta vapauttavaa, toisaalta hieman myös pelottavaa.Jatka lukemista ”Matkalla itsensä ympäri”

Päästä irti. Se on hyvä nyt.

Tiedättekö sen tunteen, kun sitä miettii, että tuo tuossa on nyt täydellinen. Oli se täydellisyys mitä tahansa. Siitä on vaikea pitää sormia erossa, vaikka samalla tietää, että kun alan sekoittamaan tai sörkkimään tätä, niin saan sen vain pilattua. Tai rikottua. Jotenkin häslättyä vituiksi. Ei ole tarkoitettu minun pideltäväksi. Liian täydellinen minulle. Minun käsiini. Mikä siinäJatka lukemista ”Päästä irti. Se on hyvä nyt.”

Jos mä vielä yhden…

Meitä on moneksi. Vapautuneita, nautiskelijoita, addiktion omaavia ja salaa vetelijöitä. On seurassa imijöitä ja illalla yksinään ulkona istujia. Tupakointia pohtiessa olen huomannut, että siinä on paljon samoja piirteitä kuin seksissä. Joskus nautiskellaan, pitkään ja hartaasti, joskus vaan hoidetaan homma pikaisesti, koska aikaa on vähän. Jos ollenkaan. Mutta pakko sitä on saada. Riippuvuus siihen herkästi kehittyy,Jatka lukemista ”Jos mä vielä yhden…”