Meitä on moneksi.

Vapautuneita, nautiskelijoita, addiktion omaavia ja salaa vetelijöitä. On seurassa imijöitä ja illalla yksinään ulkona istujia.

Tupakointia pohtiessa olen huomannut, että siinä on paljon samoja piirteitä kuin seksissä.

Joskus nautiskellaan, pitkään ja hartaasti, joskus vaan hoidetaan homma pikaisesti, koska aikaa on vähän. Jos ollenkaan. Mutta pakko sitä on saada. Riippuvuus siihen herkästi kehittyy, kun sen makuun pääsee. Alkuun sitä sai ehkä harvemmin, ja kohta huomasi, että haluaa sitä aina vaan useammin. Sitä oikein odottaa. Alkaa hekumoimaan. Hitto se tuntuu välillä liiankin hyvältä.

Puhumme siis vieläkin tupakanpoltosta.

Emme seksistä, vaikka tuo olisi pätenyt myös siihen.

Otetaan esimerkki.

Vietät aikaa hyvässä seurassa. Alkoholia ja naurua. Teillä on mukavaa ja tunnet kuinka nautittu viini alkaa tuntua sinussa rentona humalana. Jalat liikkuvat kevyemmin ja viihdyt hänen seurassa. Olet iloinen. Sinun alkaa tehdä mieli.

Ja siellä se housussa pullottaa, laitat käden taskuusi ja tunnet sen. Siellä se on. Mutta ei vaan ole sopiva hetki kaivaa sitä esiin. Ei juuri nyt, tässä. Joku voisi pahastua.

Pohdit.

Miettiikö tuo ihana, levoton ihminen vieressäsi sitä samaa. Onko hänelläkin tarve, mutta ei uskalla tuoda sitä esiin.

Ujosti siirryt lähemmäksi häntä. Katseenne kohtaavat ja viipyvät hieman pidempään. Koet hetkesi tulleen. Otat riskin. Kumarrut hänen puoleen kysyvä ilme kasvoillasi ja kuiskaat hiljaa kaksi sanaa hänen korvaansa.

”Lähdetkö röökille?”

Hän nyökkää ja nousette pöydästä.

Tuo tilanne olisi voinut sisältää myös suoran kysymyksen ”Mennäänkö panemaan?” Karskia ehkä, mutta ei takerruta siihen.

Molempien kysymysten jälkeen olisitte siis poistuneet anniskeluravintolasta hyväntuulisina. Hymy kasvoilla. Mutta vain toisessa näistä tapauksista olisitte jääneet seisoskelemaan jalkakäytävälle.

Tupakoinnissa ja seksissä on siis paljon samaa.

Sen jälkeen olo on usein rento. Vapautunut. Nautiskelet vielä sen viimeisistä hetkistä, fiilistelet. Tarve on tyydytetty. Hetkeksi.

On seksissä ja tupakoinnissa toki myös eroja. Polttaminen itsessään on varsin tyhmää. En ole sitä koskaan järkeväksi toiminnaksi väittänytkään. Oikeastaan se on vain ja ainoastaan rahan sekä oman terveyden haaskausta.

Toisin kuin seksi.

Rahaa siihenkin voi toki palaa, jos haluaa varustaa kaapin täyteen leikkikaluja ja hilavitkuttimia. Mutta en ole kuullut, että siitä nyt erityisen herkästi saisi syövän tai tuhoaisi keuhkojaan. Tai että se olisi muutenkaan kovin vaarallista.

Te fiksut ihmiset, harrastakaa siis seksiä ja jättäkää se filtterin imeminen. Keksitte varmasti jotain muutakin, johon tarttua huulilla.

Itse yritän edes vähentää. Menestys on ollut vähän heikko, aina sitä vaan retkahtaa uudelleen ja on tapojensa orja.

Ja nyt puhun siis tupakoinnista En seksistä.

Sitä minä en halua vähentää. Mieluummin sen määrää lisäisin.

Täytyykin ehdottaa puolisolle. Jos me käyttäisimme tupakoinnin verottaman ajan meitä molempia tyydyttävään kanssakäymiseen. Ja röökiin varatut rahat voisi sijoittaa meidän yhteiseen aikaan. Mennä vaikka hotelliin joka kuukausi käyttämään sitä aikaa, joka tupakanpoltosta vapautui. Tiedän kyllä miten sen ajan käyttäisin.

Tuossahan voisikin olla ideaa. Polttamisen lopettaminen alkaa kuulostamaan jopa melkein hauskalta. Jos ei olisi röökiä, niin keksisin varmasti huulilleni muutakin korvaavaa käyttöä.

Nyt rupesi taas tekemään mieli. Siis tupakkaa. Ja muutakin.

Taidan vielä edes yhden tupakan polttaa. Lopetan sitten huomenna.

Niin ne kaikki aina sanoo.

Niin me sanotaan.

Ja silti me poltetaan.

Pitäis panna enemmän.