Tämä ralli, jossa on siis kuski ja kartturi.

Nythän ei sitten ole kyse siitä kliseisestä olettamasta, missä suhteeseensa kyrpiintynyt mies ajaa autoa, ja tähän samaan suhteeseen katkeroitunut vaimo nalkuttaa ja jakaa ohjeita siitä, miten sitä autoa pitäisi kuljettaa. Tästähän olisi helppo kaivaa huumoria vaikka kuinka paljon, mutta ei minua huvita. Ei huvita vitsailla surullisen ja näennäisen parisuhteen kustannuksella. Antaa jonkun muun tehdä se, mielestäni tuo vitsailu on jo hieman vanhentunutta. Eikä edes kovin iloista vitsailua, jos alkaa tarkemmin miettimään.

Voisiko tätä parisuhteen ralli-vertausta miettiä jotenkin raikkaammalta tavalla. Hyvällä mielellä, jossa sekä kuljettajalla että kartturilla on mukavaa ja rentoa. Ralli, jossa vauhdista ei ole pulaa, ja luottamus tiellä pysymiseen on molemminpuolinen. Ralli, jossa kuljettajaa voi vaihtaa lennossa sen mukaan, kumpi haluaa ajaa, painaa kaasua tai polkea jarrua.

Siis kirjoitinko juuri, että ”ajaa, painaa ja polkea”. Oma mielenkiintoni heräsi samalla sekunnilla, ja mielikuva noista kolmesta sanasta vei minut heti sormipelin kautta panemisen maailmaan. Niinkuin aina. Anteeksi. Kerään nyt kiimaiset palaseni takaisin paikoilleen, ja palataan niihin rallivertauksiin. Edes hetkeksi.

Rallissa on tietysti tärkeää, että kuljettajan ja kartturin yhteistyö toimii. Yksi tarkka kohta jo heti alkuunsa on sen yhdessä kuljettavan reitin nuotitus. Käydään tulevaa matkaa yhdessä läpi. Suunnitellaan se mutka mutkalta ja suora suoralta, jotta matkalla ei tulisi jokainen mutka naaman eteen uutena tilanteena. On paljon helpompaa ajaa täysillä, kun voi luottaa siihen, että toinen osaa antaa neuvoja ja ohjeita. Saman aikaan kartturi voi luottaa siihen,että häntä kuunnellaan ja luotetaan siihen mitä hän sanoo. Toki aina joskus tulee vastaan hetkiä, joita ei ollakaan osattu nuotittaa. Asioita, joita ei ole voinut nähdä etukäteen. Se onkin sitten se hetki, jossa karttunut kokemus voi näytellä omaa osaansa, ja sula hulluus sekä luovuus ohjaa, kun mennään täysillä siihen pimeään mutkaan.

Ei silti mennä vielä ojaan asti tässä rallin huumassa. Ei vielä. Kyllä sekin hetki koittaa tässä tekstissä, ja täytyy sanoa, että ojaan ajaminen kuulostaa loppujen lopuksi aika kivalta. Sitä alkaa harkitsemaan, että pitäisikö sukeltaa tien reunalta alas jo heti ensimmäisessä mutkassa.

Noo, hypätään nyt mukavien asioiden pariin.

Päästään siihen tilanteeseen, jota olen jo hieman mielessäni mehustellut. Se hetki, kun kuljettajan ja kartturin vaatteet alkavat hiljalleen vähenemään. Tästä saa kyllä heti hauskan mielikuvan siitä, kuinka kesken erikoiskokeen WRC-auto sujahtaa vaivihkaa sivutielle ja hetken päästä lasit ovatkin jo kovin huuruiset ja iskarit saavat kyytiä. Mutta eipä puhuta nyt siitä.

Mennään ennemmin makuuhuonerallin puolelle. Siinä se yhteinen nuotitus vasta tärkeää onkin. Enkä tarkoita sitä, että rytmikkäästi ulvotaan hekuman hetkellä harmonisesti samaan säveleen. Toki se on myös ihan suotavaa, eikä jää naapureillekaan epäselväksi, että nyt ajetaan. Tarkoitin yhteisellä nuotituksella kuitenkin sitä, kun annetaan ohjeita toiselle, lempeästi ohjataan oikeisiin paikkoihin sillä liukkaalla tiellä. Sanoittamalla annetaan ajajalle sitä suuntaa, johon halutaan edetä, jotta ajajan ei tarvitse arvailla ja vetää sokkona. Jotta kuskin paikalla oleva voi rennolla fiiliksellä päästellä menemään yli kukkuloiden ja pitkin pehmeitä kumpuja. Rohkeasti lätäköiden läpi, vaikka reitin liukkaus saattaakin joskus aiheuttaa sen, että ajopeli karkaa märkään kuoppaan. Perävaloja myöten pohjalle asti, josta sitä voidaan yhdessä heijata pois. Se vain tuppaa olemaan sellainen silmäke, että sinne kun sujahtaa, niin se nielee mennessään. Mitä kauemmin yrittää rimpuilla ja heiluttaa, niin sen kosteammaksi se vain käy. Lopulta kone sylkäisee öljyt pihalle.

Sitä voidaankin sitten miettiä, että onko se ajohaluisen painajainen vai unelma.

Mutta kostea kuoppa kyllä kuulosti kivalta. Sellaista kuokkii ja kyntää mielellään. Työntää siementä vakoon ja niin edelleen.

Nyt tämä ralli meinaa kääntyä jo maanviljelyn puolelle, joten on ehkä parempi lopettaa, ennen kuin otan traktorin esiin ja nostan aisan ilmaan.

Päätetään tämä teksti siis Kummelin tuttuihin sanoihin:

”Hyvää rallia sulle!”