Nettikiusaaminen.

Sain tällaisen toiveen tekstin aiheeksi rakkaalta lukijaltani. Tämä on postaus, joka ei syntynytkään ihan tuosta vaan. Moneen kertaan palailin tuijottamaan tätä tekstin aihetta. Sitä, mitä tuo sana nettikiusaaminen minussa herättää. Mitä se laittaa minut pukemaan sanoiksi. Tätä aika pitkään pohdiskelin, aika moneltakin kantilta, kunnes tulin siihen tulokseen, että en oikeasti tiedä tästä kovin paljoa. NettikiusaaminenJatka lukemista ”Nettikiusaaminen.”

Peli nimeltä elämä.

Tää on mun elämä. Niin me sanotaan. Onko sinulla joskus sellainen olo, että vaikka tiedät että tämä on sinun elämä, niin et hetkittäin oikein tiedä mitä sillä teet. Tässä se on. Nyt. Sitä se oli eilenkin. Samalla kun elät sitä , niin silti joskus voi tuntua, että olet menettämässä sen. Että se vain luistelee johonkin.Jatka lukemista ”Peli nimeltä elämä.”

Hieman härskillä tuulella.

Tiedätkö mitä tapahtuu, kun hilloaa tuhmia juttuja ja liukkaita ajatuksia pään sisälle, eikä vapauta niitä likaisen mielen sopukoista. No ei varmaan ole vaikea arvata, että lopulta ne purskahtavat pihalle hallitsemattomasti. Aivan kuten teinipoika, joka pääsee ensi kertaa uittamaan neitseellistä varttansa kuumaan lähteeseen. Samaan tapaan, vartalo hytkyen ja kiihkeän ähinän saattelemana sormeni suoltavat likaisia juttuja niin,Jatka lukemista ”Hieman härskillä tuulella.”

Ennakkoluulojen vangit.

Ihminen on outo otus. Vaistojensa ja omien ajatustensa vanki. Luonnollistahan se on, sitä evoluution sekä käyttäytymismallien luomaa toimintaa, mutta siinä kohdassa kun joku ei osaa kontrolloida sitä, niin se aiheuttaa huvittavia tilanteita. Ai vitsi, se on kyllä hiton hauskaa, kun ihmiset tekevät omia oletuksiaan ja arvelevat tietävänsä milloin mitäkin. Ja kaikki tämä tapahtuu tietenkin sellaisenJatka lukemista ”Ennakkoluulojen vangit.”

Palasten keskellä.

Sinä varmasti tiedät termin ”hajota palasiksi”, jota käytetään usein kuvaamaan jonkinlaista romahdusta tai jotain muuta asiaa, joka koskettaa syvältä sielusta. Entäs sitten se, kun hajottaa jotain palasiksi. Enkä puhu nyt mistään konkreettisesta, vaan jostain sinun sisällä, joka pitää rikkoa. Epämääräistä, tiedän, mutta avataan tuota ajatusta nyt hieman paremmin. Lähestytään tätä nyt vaikka niin, että sinullaJatka lukemista ”Palasten keskellä.”

Ihmiset elää paskoissa parisuhteissa.

Onko otsikko provosoiva? Ehkä. Ehkä sen oli tarkoituskin olla. Seuraavaksi kysynkin, että miksi se tuntui niin raa’alta. Jopa hieman julmalta ja brutaalilta. Koska sitähän se oli. Hirveän yksioikoinen ja yleistävä tokaisu, mutta en minä sitä vahingossa otsikoksi laittanut. Nyt otetaan sitä julmuutta hieman takaisin toteamalla, että osa ihmisistä elää kyllä paskoissa parisuhteissa. Toisin sanoen parisuhdeJatka lukemista ”Ihmiset elää paskoissa parisuhteissa.”

P*mppiin sujahtanut hiekka ja p*rseeseen livahtanut rautakanki.

Mikä on se taikavoima, joka kasvattaa ihmisestä sellaisen kaikesta narisijan ja tietynlaisen pikkutarkan nillittäjän. Enkä tarkoita sitä, että etteikö asioista ja omista jutuistaan saisi pitää huolta ja olla tarkka niiden suhteen. Jotkut nyt vaan tuntuvat sellaisilta, että he eivät varmasti koskaan tule liukastumaan talvikeleillä tai yltämään sormillaan omia kulkusiaan alemmaksi. Annan samantien perustelut näille omituisilleJatka lukemista ”P*mppiin sujahtanut hiekka ja p*rseeseen livahtanut rautakanki.”

Rikkinäinen prinssi.

”Olipa kerran”. Noilla sanoilla sadut aina alkavat, joten niin aloitan minäkin. Olipa kerran pieni prinssi, jonka kaunis mieli muutti maailmaa ympärillään. Maailmaa, joka muuttui hänen mielialan mukaan. Kukaan ei tiennyt, että päivänpaiste ja rankkasateet seurasivat hänen mielensä liikkeitä. Prinssi kasvoi vuorten keskellä, vehreässä laaksossa, jossa hän tunsi olevansa turvassa. Nuo jylhät vuoret pitivät rajuilmat poissaJatka lukemista ”Rikkinäinen prinssi.”

Minttu-kissa ja hieman toffeinen kolli.

Näin kaupan tuulikaapissa mainoksen, jossa ihan nätin näköinen kissimirri myi palveluita ja elämyksiä rahaa vastaan. En tiedä, että onko Pikkukakkosen roolihahmo Katti Matikainen tuttu, mutta Minttu-kissassa oli nopealla vilkaisulla jotain samaa taikaa. Siis kissaksi pukeutunut aikuinen, jolla on päällään sellainen vartaloa nuoleva värikäs puku, josta väistämättä tulee hieman mieleen jonkin sortin eläinaiheinen pikku fantasialeikki. Tiedätkö.Jatka lukemista ”Minttu-kissa ja hieman toffeinen kolli.”

Kaksi tarinaa panemisen ilosta. Kumpi toimii sinulle, vai molemmat?

On lauantai-ilta. Lapset saatu nukkumaan ja vihdoin on rauhallista. Saunan lämmitystä ja hiljaista odottelua. Lauteille, ehkä joku juoma mukaan ja vettä kiukaalle. Silmät kiinni kuuntelet saunan ääniä, kiukaan sihinää, puiden palamista. Peseydyt. Ihollesi jää tuoksu erittäin hienosta suomalaisesta shampoosta. Olo on suihkunraikas, tai oikeastaan saunapuhdas. Peset hampaat ja hoidat iltatoimet loppuun. Laitat verhot kiinni, sammutatJatka lukemista ”Kaksi tarinaa panemisen ilosta. Kumpi toimii sinulle, vai molemmat?”