Torttu ja hillo. Sitä joulunajan meininkiä. Paitsi, jos annetaan tuolle torttuhillolle aivan uusi merkitys.

Hieman taas pohdin, että pitääkö minun kaikista asioista vääntää aina jotain kaksimielistä. Mutta minkäs minä itselleni voin. Likainen mieli kun tuottaa hyvinkin arkisista asioista herkästi sellaisia törkyisiä mielleyhtymiä. Tällä kertaa lamppu syttyi joulutorttujen tekemisen yhteydessä.

Torttu on siitä kiva sana, että sillä voi kuvata joko jouluista leivonnaista, vessanpönttöön väännettyä tuotosta tai sitä herkullista lohenpunaista värkkiä, jota naiset kantavat haarovälissään. Ei liene epäselvää, että mitä vertausta minä nyt haluan käyttää tässä torttu-asiassa.

No entäs hillo. Silläkin sanalla on useampi merkitys tuon elintarvikkeen lisäksi. Hillo voi siis tarkoittaa myös rahaa, mutta siihen en nyt halua viitata tässä. Käytetään tässä nyt hieman epämukavampaa merkitystä tuolle hillo-sanalle. Hilloviikot on varmaan tuttu termi. Tuosta tulikin mieleen, että Hilloviikot voisi itseasiassa olla myös jokin tapahtuma vaikka Suonenjoella, jossa poimituista mansikoista tehdään hilloa koko kyläyhteisön voimin. Mutta siitä ei ole kyse, vaan haluan napata tässä tekstissä tuon hillo-sanan käyttöön juuri niin, että käytän sitä puhuessani kuukautisista ja niiden seurauksena tapahtuvasta ”kuiviin vuotamisesta”

Noniin. Nyt päästäänkin siis siihen aloituksen sanaan takaisin. Hieman seikkaperäinen selvitys ja jaarittelu. Mutta se ”torttuhillo”. Nyt se saikin aivan uudenlaisen näkökulman.

Mieti. Jos ”sitä torttuhilloa” voisi ostaa kaupasta. Sievässä purkissa olisi siinä muiden hillojen joukossa. Väistämättä seuraavaksi tuli mieleen, että millainen on se tuotantolinja, jossa tätä hilloketta tuotetaan. Nyt kun rupesin tarkemmin miettimään, niin en ehkä haluakaan miettiä enempää. Tuli vähän väärällä tavalla likainen olo.

Enkä toisaalta keksi yhtäkään hyvää syytä, miksi sellaisella ”torttuhillolla” tarvitsisi koristella se ihan oikea joulutorttu.

Kaikin puolin siis kovin omituinen teksti, mutta mitä muutakaan minulta voi odottaa.

Pidän silti kovasti tortusta. Hillolla tai ilman, en ole niin tarkka sen suhteen. Torttu on kuitenkin AINA hyvä. Sen olen toki huomannut, että jos tortussa on hilloa, niin siitä tulee herkästi aikamoinen sotku. Torttu on kyllä paras, kun se on kuumana ja kunnolla lämmitetty.

Se ihan oikea joulutorttu taas kelpaa vaikka kylmänäkin. Jos sellaisia on tarjolla, niin oli ne sitten millä tahansa hillolla koristeltu, niin kyllä minä sen ääntä kohti tungen.

Kaupan hyllyllä oli muuten torttuhommiin sellaista Toffeetäytettä. Täytyy sanoa, että vaikka minä aika makea olenkin, niin tuo toffeinen hillo oli kyllä ehkä liian makeaa jopa minun makuun. Pidän enemmän ihan siitä tavallisesta.

Taas tekisi mieli vähän leipoa torttua. Käännellä ja väännellä. Tarttua siihen, kun se on kuumana. Varoen maistaa. Hillolla tai ilman.