Hieman liian kepeää juomista, taas.

Kävin perkele muutama viikko sitten kaupungilla vähän viihteellä. Eipä mennyt taas ihan kuin Strömsössä. Henkinen puoli minussa sai jälleen hieman pureskeltavaa ja sulateltavaa. Mielestäni osoitin kyllä varsin suurta reippautta ja ripeyttä toimissani sen hetken jälkeen, kun ensin sain idean, että tässähän voisi käydä vaikka hieman kaupungilla. Olin siis ollut hyvin aikaisesta aamuyöstä iltaan asti työreissulla,Jatka lukemista ”Hieman liian kepeää juomista, taas.”

Läp Läp Läp.

Nyt on panemisen meininki. Mennään tällä kertaa tekstissä reippaina sinne vesirajan tuhmemmalle puolelle, herkän ja niin ihanan hikisen ihon sekaan. Vedetään syvään henkeä ja sukelletaan vielä syvemmälle. Niin syvälle, että pääsemme jo ihan rehellisen pornon pariin. En siis todellakaan ole mikään pornon suurkuluttaja, mutta ei tuo taiteenlaji mitenkään vieras ole. Miksi olisikaan. Yhtä asiaa olemmeJatka lukemista ”Läp Läp Läp.”

N*ssimisen positiivinen ongelma.

Jos tekstissä haisee seksi, niin silloin siinä haisee seksi. Piste. Mieluummin minä kirjoitan kiimanhajuista kuin pullantuoksuista. Vaikka pulla kyllä hyvää onkin. Nyt tallotaan ehkä hieman niitä oman häveliäisyyden rajoja ja astutaan vähän rajan toisellekin puolelle. Varovaisin ja uteliain askelin. Ikä tuo mukanaan kaikenlaisia huolia. Mieli toki pysyy samanlaisena vekkulina pikkupoikana, mutta se ei vain osaaJatka lukemista ”N*ssimisen positiivinen ongelma.”

Rakkaan tavaran monet nimet.

Tohtorin pakeille olisi varmaan syytä mennä. Se, että kaikesta pitää ensitilassa vääntää jotain kaksimielistä, alkaa muistuttamaan jo jonkin sortin pakkomiellettä tai addiktiota. Valitettavasti olin taas tilanteessa, jossa ensimmäisenä assosiaationa tuli vain niitä lohenpunaisia, riettaansuloisia mielleyhtymiä. Tämän postauksen kaikki kunnia menee meidän perheen pienimmän lapsukaisen kaverille, ihan tuohon parin talon päähän. Hänen puheessaan ei oikein tuoJatka lukemista ”Rakkaan tavaran monet nimet.”

Neiti takkutukka, lumpeenkukka, kompuroiva raitasukka.

En pystyisi itse keksimään kuvaavampaa luonnehdintaa kotona juoksevasta ja huutavasta pikku riiviöstä. Otsikko on siis lainaus Maija Vilkkumaan kappaleesta Hei tie. Muuten en tähän kappaleeseen pureudu, koska se ei mitenkään kerro tämän tekstin tarinaa. Tuosta riimittelyn pätkästä vain tuli vahvasti heti mieleen rakas pikku prinsessani, johon kuvaus sopii aivan täydellisesti. Hän kun on samaan aikaanJatka lukemista ”Neiti takkutukka, lumpeenkukka, kompuroiva raitasukka.”

Vittujen kevät. Lohenpunaisia fiiliksiä ja silmänruokaa.

Tässä taannoin tuli tutustuttua Vittujen Kevät-tuotteisiin. Hauskoja koruja mukavan ronskilla asenteella. Enemmän pitäisi olla tällaisia. Kaikkihan sitä vittua hokevat kuitenkin, eikä se nyt niin kovin ihmeellinen sana lopulta ole. Asiana se toki on aina yhtä ihmeellinen ja ihana, vaikkakin vittu-sanaa käytettäessä harvoin on kuitenkaan kyse tuosta maagisesta naisen kantamasta unelmatortusta. Mutta hyvin on Vittujen KevätJatka lukemista ”Vittujen kevät. Lohenpunaisia fiiliksiä ja silmänruokaa.”

Pervot jutut ja hävyttömät höpinät. Ihan parasta.

Olen usein miettinyt, että olenko jotenkin omituinen, kun niin kovin herkästi tulee syljettyä kaksimielisiä juttuja suusta pihalle. Ja välillä ne eivät ole edes niitä kaksimielisiä, vaan ihan suoraa puhetta ilman vihjailua. Enkä nyt tarkoita mitään limaisen sedän sovinistista ja naista alentavaa huumorinkukkaa. Sellainen on aina inhottavaa ja hieman säälittävän kuuloista. Tai no oikeastaan aika paljonkinJatka lukemista ”Pervot jutut ja hävyttömät höpinät. Ihan parasta.”

Punaisten Jordanien elämää.

Meidän teini sai omat Air Jordanit. Rakkaat ja odotetut Air Jordanit. Hänen riemunsa tulvii laitojen yli ja minua lähinnä ahdistaa. Ahdistaa ehkä siksi, että olihan ne nyt ihan helvetin kalliit siihen nähden, millaisen käytön kohteeksi ne joutuvat. Kun ne asentaa teinin jalkoihin, niin mielestäni siinä kohtaa jo täyttyy rikosnimike ”törkeä kenkien pahoinpitely”. Hän osaa arvostaaJatka lukemista ”Punaisten Jordanien elämää.”

Karvanlähtöaika.

Joko sinä olet vaihtanut kesäkarvoituksen sen raskaan ja kuumaksi käyvän talvikarvan tilalle. Se tuore ja ihanan sileä kesäkarva. Kyllä olisi maailma monella tapaa erilainen, jos ihmisen kuontaloa koristaisi edelleen sellainen ihan kunnon turkki. Enkä nyt puhu siitä, että olisi vain hieman tuuheampi ryijy selän puolella, vaan ihan rehellinen kokovartalokarva. Hitto se muuttaisi montaa asiaa, jaJatka lukemista ”Karvanlähtöaika.”

Täysin mauton makumatka maailmalle

Oletko kuullut sellaista, että se mitä sinä olet syönyt, niin se jollain tavalla maistuu ja tuoksuu myös alapäässä. Tai ainakin muuttaa aistittavuutta johonkin suuntaa. Älä silti herranjumala kysy miksi minä tällaisia pohdin, koska ei se auta mitään. Pohdin kuitenkin. Pohdin jopa sen verran, että pakkohan sitä oli vähän googlettaakin, etten ihan yksin ole uskomusteni kanssa.Jatka lukemista ”Täysin mauton makumatka maailmalle”