Aihe, jota jäin miettimään ja tuli tarve kirjoittaa. Seuraan melko aktiivisesti tuota Havaintoja parisuhteesta-blogia, jossa suhde-elämää, ja elämää ylipäätään katsotaan monelta kantilta ja kaikenlaisina variaatioina. Hyvä blogi, hitosti lukijoita ja paljon keskustelua eri näkökulmista. Siellä tämä parisuhteen seksittömyys-aihe oli taas tapetilla ja se teki minut ehkä hieman surulliseksi, kun sitä mietin.

Puhun siis tilanteesta, jossa parisuhteen toinen osapuoli yksimielisesti päättää, että panemiset loppuu nyt tähän, koska ei tee seksiä mieli. Toinen osapuoli joutuu sitten tyytymään tähän jyrkkään ja yksipuoliseen päätökseen, jonka jälkeen sitä auvoista eloa jatketaankin sitten nussimatta. Päiviä, viikkoja, kuukausia ja vuosia. Toista kyllä haluttaisi, mutta hän ei saa tehdä mitään asian eteen. Ei löydy sitä yhteistä kompromissia, jolla hän saisi omat henkilökohtaiset perustarpeensa tyydytetyiksi ja yhteistä eloa olisi mukava jatkaa. Mielestäni noita asioita ei päätetä toisen puolesta, vaan tuollaiset asiat sovitaan suhteen sisällä, ja jos yhteistä säveltä ei saada luotua, niin kannattaako silloin jäädä kärvistelemään. Paskin ratkaisu siinä kohtaa olisi toteuttaa niitä omia tarpeitansa salassa toisen selän takana. Silloin koko suhde menee kertaheitolla hieman valheelliseksi molemmille. Silloin se on myös sitä kuuluisaa pettämistä. Mutta. Ei pidä silti unohtaa, että jos toinen ”pihtaa” eikä halua itse seksiä ollenkaan, niin hänellä ei ole oikeutta pakottaa seksiä haluavaa osapuolta loputtomasti tyytymään siihen muottiin. Eikö se ole sitä toisen osapuolen pettämistä yhtälailla. Minun mielestä on.

En siis halua yleistää mitään, eikä nyt tarvitse kaivella mitään ääripäitä esiin. Mutta minä olen kyllä sitä mieltä, että seksi on iso osa ihmisen eloa. Jos seksiä haluaa, niin mielestäni se on silloin myös yksi perustarpeista. Ja kun parisuhde ei sitä tarjoa, niin silloin suhteesta pitää keskustella ja miettiä sitä ratkaisua, jolla edetään. Jos halutaan edetä.

Koska tämä on synkkä aihe, niin tästähän voisi hieman repiä sitä mustaa huumoria. Eikä mitään kuivaa, vaan sellaista mehukasta herkuttelua.

Otetaan tilanne, että toinen haluaa panna, ja toinen taas ei ollenkaan. Tätä on jatkunut jo kuukausia, ehkä vuosia, mutta seksiä haluamaton ei anna lupaa toiselle hakea tyydytystään muualta, vaan pitää toisen väkisin itse päättämässään selibaatissa. Hän kertoo seksinnälkäiselle, että voithan sinä hoidella itse itsesi.

Noo, tuota mietitäänpä tuota. Seksihän on muutakin kuin kylmä akti. Paljon monisyisempää kuin se perinteinen nopea toimitus pimeässä peiton alla. Voihan sitä seksin huumaa koittaa toki simuloida itse itselleen. Sellaista oikein lihaisaa ja pornontuoksuista iloittelua oman itsensä kanssa.

Homman voi aloittaa sillä, että ehdottelee itselleen hieman tuhmia ja katselee omaa peilikuvaa himoiten. Salaperäisesti vinkkaa itselleen silmää peilin ohi kulkiessaan. Pikkuhiljaa voi vähän liu’utella käsiä pitkin omaa vartaloa ja puristella itseään pepusta. Hieman suudella vaikka ranteen seutua, jopa nuolla omaa kättä. Painaa itsensä seinää vasten ja siitä antautuen paiskautua sänkyyn. Itse itseään halatessa ja olkapäätään nuollessa voi samalla ujuttaa toista kättä kiusoittelevasti alakerran suuntaan. Sänkyyn täytyy tietysti ottaa joku peili mukaan, jotta voi nähdä itsensä ja lukea kasvoiltaan sen, kuinka peilikuva nauttii. Katsella itseänsä samalla peilistä, kun lopulta raivokas itsetyydytys päätyy maalin asti. Sen jälkeen voi makoilla oman vartalonsa vieressä ja hellästi silitellä lanteita. Kuljetella sormenpäitä ihoa pitkin ja katsella taas omaa kuvaansa siitä peilistä. Kuiskailla itselleen siinä kauniita sanoja ja suukotella kuvastinta.

Öööö, ei kyllä kuulostanut yhtään niin kuumalta ja himokkaalta kuin se, jos saa harrastaa seksiä jonkun muun kuin oman itsensä kanssa. Kyllä se itsetyydytys nyt niitä pahimpia paineita poistaa, mutta ei se korvaa aitoa läheisyyttä ja toisen tuntua. Sitä, kun on hieman hikinen ja lämmin iho ihoa vasten. Sitä, kuinka kuulet ja näet toisessa ne hellät ja kovat kosketukset. Luet hänen silmistä ja ihollasi kulkevista sormista sitä hetkeä, jossa elätte. Sanotte paljon tai ette sano mitään. Sillä ei ole väliä, koska molemmat tuntee.

Tuota kaikkea ei saa viettäessään villiä hetkeä oman itsensä kanssa. Siihen tarvitsee sen toisen. Jos toinen ei tätä halua, niin tehkää jotain asian eteen.

Ainakaan ei kannata jäädä hiljaa odottelemaan, että kyllä se varmaan tänä vuonna haluaa, kun ei viimevuonna halunnut. Ei myöskään kannata olettaa, että kyllä se toinen siinä vieressä kiltisti pysyy, vaikka ei sitä haluamaansa seksiä saakaan.

Lopuksi tuo homma tulee vain päättymään siihen, että molemmat, tavalla tai toisella, satuttavat toisiaan. Siinä sitä ollaan sitten puntarin äärellä, että millainen ihminen sitä haluaa toiselle olla.

Onko järkeä olla parisuhteessa, jos ei tahdo toisen olevan onnellinen. Jos ei tahdo toiselle hyvää. Minun mielestä ei. Piste.