Karvanlähtöaika.

Joko sinä olet vaihtanut kesäkarvoituksen sen raskaan ja kuumaksi käyvän talvikarvan tilalle. Se tuore ja ihanan sileä kesäkarva.

Kyllä olisi maailma monella tapaa erilainen, jos ihmisen kuontaloa koristaisi edelleen sellainen ihan kunnon turkki. Enkä nyt puhu siitä, että olisi vain hieman tuuheampi ryijy selän puolella, vaan ihan rehellinen kokovartalokarva. Hitto se muuttaisi montaa asiaa, ja toisaalta toisi myös monta uutta juttua meidän elämään.

Ensinnäkin, näin vuodenaikaan nähden meillä olisi nyt karvanlähtöaika, kun kansa vaihtaa kevyempään karvoitukseen kylmän talven jäljiltä. Illat menisivät itseään harjatessa, jotta saisi homman mahdollisimman äkkiä ohitse. Hetken kulkisimme kuin kapiset ketut konsanaan. Siellä täällä vartaloa olisi vielä paksumman karvan tuppoja, jotka eivät ole vielä irronneet. Kotona nurkat täyttyisivät karvapalloista ja yökerhon lattioilta pilkun jälkeen henkilökunta saisi kerätä karvatuppoja lasinsirujen seasta. Kevään ensimmäisten kauniiden ja lämpimien viikonloppujen jäljiltä tuuli kuljettaisi kaupungin kaduilla suuria, toisiinsa tarttuneita karvapalloja.

Siitä päästäänkin kesään ja bikinikauteen. Missä silloin menee ne bikinirajat. Tai oikeastaan tuli mieleen, että miten on Brassi-vahauksen laita. Koska olisihan se ihan saatanan hauskan näköistä, jos muuten täysin paksun turkin peitossa olevalla ihmisenretaleella olisi paljaaksi ajeltu osio nivusen tuntumassa. Siinä tulisi intiimialueet aivan toisella tavalla näyttämölle. Voisi näyttää irstaalta, tai jopa hetkittäin melko irvokkaalta.

Ja olisihan karvapeitteessä myös paljon humoristista puolia, kuten niinkin tavallinen asia kuin trampoliinilla pomppiminen. Koska jokainen sitä harrastanut tietää, että pikkuisen jos siinä pomppumaton pinnassa pyörii, niin hiukset tulevat todella sähköiseksi. Karvakuontalon kanssa näyttäisit siis aivan äärimmäisen söpöltä pörröeläimeltä.

Mutta voi luoja mikä homma olisi, jos haluaisi hieman erottua massasta ja päättäisi värjätä turkin. Siinä moni kosmetiikkayritys kusisi hunajaa, kun värit saisi myydä pikku purkkien sijaan ämpärin kokoisissa pakkauksissa.

Yöelämässä tämä karvapeite antaisi esimerkiksi portsareille yhden keinon lisää tulkita ihmisten olotilaa ja käyttäytymistä. Siinä kohdassa kun kaksi humalaista rupeaa olemaan konfliktin partaalla, niin tämä olisi helppo tunnistaa. Aivan kuten eläinmaailmassakin uhoava tai puolustautuva eläin nostaa karvat pystyyn. Paitsi jos on päättänytkin olla se ”naku”, joka on ajanut kaikki karvansa pois. Häntä me karvalliset pitäisimme tietysti jonkinlaisena friikkinä.

Oma lukunsa onkin sitten se, kun vanhemmiten alkaa karvoitus pakenemaan. Ei olisikaan enää siis vain karkaava hiusraja tai orastava pälvikalju, vaan alkaisikin ilmestymään harvemman karvan alueita ympäri kroppaa.

Mutta se pahin on vielä sanomatta ja se on suihkussa käynti. Ensinnäkin pitäisi olla aivan hillittömän iso ja imukykyinen pyyhe, jolla kuivata. Toki ihminen voisi myös opetella ravistamaan itsensä kuivaksi, aivan kuten nelijalkaiset ystävämme. No, lopulta kaiken tuon vaivan jälkeen, kun olet käynyt suihkussa ja olon pitäisi olla puhdas ja raikas, niin silti ainoa haju joka sinusta lähtee on se märän koiran vieno tuoksu.

Mutta ainakin yksi sanonta toimisi enemmän kuin hienosti: Ei ole toista karvoihin katsominen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: