Se on sisälläsi kuplinut jo tovin. Välillä olet pitänyt sitä jo hieman väkisinkin sisälläsi, hammasta purren, ettet toisi sitä ihmisten ilmoille, muiden tietoon. Pientä pinnistelyä se on vaatinut, mutta olet ajatellut, että tämä on nyt kuitenkin vähän enemmän vain sinun oma juttusi. Et ole oikein halunnut jakaa sitä muiden kanssa. Häveliäs kun olet. Ja ymmärrettävää se toki on, asia on kuitenkin sinulle melko läheinen ja intiimi. Joten päätät pitää sen sisälläsi. Sinun oman asiasi. Sinun salaisuutesi.

Selailet kaupan jonossa puhelinta kaikessa hiljaisuudessa. Olet omassa maailmassasi, aivan kuten kaikki muutkin jonottavat ihmiset. Et oikein pidä jonossa seisoskelusta, et juuri nyt. Tahtoisit vain päästä omaan rauhaan, jossa voisit antaa kaiken tulla. Oikein odotat sitä ja vatsanpohjaa kipristää. Katselet puhelimesta lähinnä hyväntuulisia ja hauskoja juttuja, jotta pääsisit hieman pakoon piinaavaa seisoskelua. Eteesi osuu kuva, joka yllättää sinut täysin. Saa vatsalihakset jännittymään ja naurahdat hyvin spontaanisti. Ja siinä hetkessä se, mitä olet harkiten pitänyt sisälläsi, tulee myös muiden nenän eteen.

Se kuuluisa ILOPIERU !

Se, mitä pidättelit ja vaalit. Se, mikä oli sisälläsi ja sai sinut odottamaan poispääsyä. Nyt haluat vielä palavammin päästä siitä jonosta. Poskesi alkavat punottaa, mutta eivät nyt suoranaisesti ilosta.

Vaikka iloinen asia se on varmasti aina ollut. Pieru-huumori on kuitenkin aina yhtä hauskaa. Jopa suuren surun keskellä livahtanut pieni paukku aiheuttaa monelle sitä hymyn pyllyyn imemistä. Tai tilanteessa, jossa sinulla ei olisi yhteistä kieltä uuden tuttavuuden kanssa, niin molemmat ymmärtävät aivan varmasti pieru-huumorin hienouden.

Miksi se oman kaasukanavan löysääminen julkisella paikalla on niin suuri tabu. Toki aina on mahdollisuus aiheuttaa jonkinlaista hajuhaittaa, mutta kuinka vakavaa se nyt lopulta on. Paitsi jos on pienessä tilassa, kuten hississä tai saunassa. Äänen ei luulisi ketään lopulta häiritsevän. Sitä paitsi yllättävä pierun ääni aiheuttaa lähestulkoon aina ulkopuoliselle pientä hymynvärettä suupieliin. Toisin sanoen, sehän on silloin iloinen asia. Ja kyllähän sitä maailmaan ääntä mahtuu.

Monen ihmisen olisi itseasiassa parempi hoitaa koko kommunikointi oman persereikänsä kautta. Koska jos sitä paskaa on pakko puhua, niin käyttäisivät silloin sitä reikää, mikä on ihan sitä varten meille suotu, eivätkä yrittäisi suoltaa sitä suun kautta pihalle.

Ja muista. Ilopieru on sitä pierujen aatelia. Se tulee ilmoille vain silloin, kun sinulla on hyvä olla. Tästä voitkin napata nyt uuden sanonnan elämääsi: Pieru pitkästä ilosta.

Oikein ihanaa ja paskanhajuista päivää vaan sinullekin.