Seksiä, seksiä, seksiä. Ja vielä kerran seksiä. Panemista, nussimista ja tietenkin myös sitä ihanaa rakastelua.
Nyt joudun kyllä myöntämään, että vaikka kuinka koittaisin rakentaa sitä ääriromanttista tilannetta, jossa kynttilöiden valossa hellästi asetan muruni sängylle, ruusun terälehtien sekaan rakastellakseni häntä, niin hetken päästä se rakastelu muuttuu ihan vaan panemiseksi. Toisin sanoen nussitaan niin, että terälehdet pöllyää ja tuoksukynttilöiden liekit lepattaa.
Ai saatana, melkein alkoi poskia punottaa. Ihan parasta.
Seksin ympärillä pyörivä aihealue kyllä tuntuu herättävän aina hieman aktiivisuutta ja keskustelua. Ne taitaa olla niitä tunteita, eikö vain? Hyvä niin. Toivottavasti nuo tunteet ovat positiivisia? Sellaisia himontuoksuisia fiiliksiä, eikä niitä tunteita, joista kokee jäävänsä paitsi.
Mennäänpä siis vihdoin asiaan ja aiheeseen. Tiedän, että olen rietas ja välillä kova suustani, mutta olen sitä mieltä, että ihmisten pitäisi panna enemmän. Mieluummin liikaa, kuin liian vähän. Jos sinä nyt kysyt, että miksi, niin silloin pyydän sinua lähemmäksi, aivan viereen, jotta voin kuiskata pehmeällä äänellä korvaasi, että ”Miks ei”.
Ei se mieli ainakaan paremmaksi muutu, jos jättää panematta. Piste.
Ja nyt suljen tästä keskustelusta pois sen tilanteen, jossa seksuaalinen kanssakäyminen itsessään aiheuttaa huonon olon tai fiiliksen, johtuen esimerkiksi henkilökohtaisista traumoista tai muusta vastaavasta. Siihen en ole siis tässä ottamassa kantaa. Kovasti voimia, jos painit sellaisen asian parissa.

Palataan siis siihen, että ihmisten pitäisi panna enemmän. Ymmärrän kyllä, että silloin tekee varmasti keskimäärin vähemmän mieli nussia, jos kokee tarpeekseen pitää meteliä siitä oman puolison huonoudesta. Tiedätkö mitä tarkoitan. Jos päätyy vaikka alituiseen Vauva.fi- sivustolle haukkumaan puolisonsa tekemisiä tai aina vaan valittamaan baarissa, kuinka sitä ja tätä ja niin edelleen. Ymmärrän, että puoliso ei silloin varmasti herätä sellaista polttavaa himoa. Ei ehkä paneta.
Silloin otetaan pilli käteen ja vihelletään peli poikki. Ei sitä määräänsä enempää kai tarvitse katsella tai toisen jaksaa, miten vaan.
En siis ole mikään profeetta, mutta voisin silti ennustaa, että jos puolison kanssa tekee oikeasti mieli vaihtaa eritteitä, panna niin että läiske käy ja ryskyttää sängynpäätyä, niin ei asiat nyt ihan saatanan huonosti voi olla. Jos ei yhtään tunne noin, niin pitäisikö silloin vaihtaa ihmistä ja etsiä joku, josta ei tarvitse valittaa. Panna sitten vaikka hänen kanssa niin, että lakanat pöllyää.
Ei kukaan myöskään halua lopulta nussia sitä, joka aina vaan narisee. Ei ole eroottista, ei herätä haluja. Sitäpaitsi, jos paneminen alkaa tuntumaan vain parisuhteen velvoitteelta tai pahimmillaan velvollisuudelta, niin kannattaa ehkä kampata itse itsensä ja pysähtyä hetkeksi miettimään missä mennään. Mutta tuohon en nyt tällä kertaa pureudu enempää. Menee muuten hyvä pornonhajuinen teksti viime metreillä ihan hukkaan, jos liikaa vakavoidutaan.
Seksiä, seksiä, seksiä.
Sanoinko jo seksiä. Märkää, kuumaa ja valuvan makeaa seksiä.
Pankaa ihmiset, pankaa saatana. Se tekee hyvää, ja on myös ihan kivaa tekemistä yhdessä.