Oletko kuullut sellaista, että se mitä sinä olet syönyt, niin se jollain tavalla maistuu ja tuoksuu myös alapäässä. Tai ainakin muuttaa aistittavuutta johonkin suuntaa. Älä silti herranjumala kysy miksi minä tällaisia pohdin, koska ei se auta mitään. Pohdin kuitenkin. Pohdin jopa sen verran, että pakkohan sitä oli vähän googlettaakin, etten ihan yksin ole uskomusteni kanssa. Ilmeisesti mitään oikein virallista tutkimusta ei ole asiasta tehty, mutta jotenkin tutkittu silti. Ja lopulta tultu siihen lopputulokseen, että kyllä ravintotottumukset ilmeisesti vaikuttavat alapään haju- ja makutuntumaan.

Hetken jo mietin, että menenkö nyt mauttomien juttujen rajan väärälle puolelle. Toisaalta, useinkin tekstejäni hieman siistin ja ”korrektisoin”, ja jotkut jutut taas jätän lopulta jopa julkaisematta. Mutta, koska reipas alapäähuumori on aina hauskaa ja universaalia, niin päätin ilolla jakaa tämän luettavaksi ja mietittäväksi.

Makuasioita kai nämäkin jutut ovat. Toisille maistuu ja toisille ei.

Varmaan jo tiesitkin, että media on pullollaan erilaisia ohjelmaformaatteja, joiden kantava teema on jollain tapaa ”makumatka maailmalle”. Sen sijaan tämän postauksen aihepiirissä se saa aivan uuden, kielenkantoja ja nautintoa kutkuttavan vivahteen.

Mieti tätä seuraavan kerran, kun joku jakaa somessa ruokakuvan, jossa lukee: Tänään meillä tapas-ilta, ihanaa!

Suosittelen vahvasti, että ihmisten kannattaa pitää teemaviikkoja makumatkojen suhteen. Voi yllättää rakkaan ihan uudella tavalla, tarjota uusia haju- ja makuelämyksiä. Viettää vaikka sitä tapas-iltaa hieman riettaammalla näkökulmalla. Nauttia niitä Espanjan herkkuja ensin ihan tavallisesti suun kautta ja tarjoilla niiden tuomat vivahteet myöhemmin aivan uudella tavalla. Voi kuvitella olevansa itse se pöytä ja asettaa ne omat herkut ja maistiaiset näyttävästi esille. Bon appétit!

Väistämättä tuli tässä kohtaa mieleen perinteinen itäsuomalainen makumaailma. Tämä menee hieman naisten toteutuksen puolelle. Viikon aikana kun syöt riittävästi karjalanpiirakkaa, niin loppuviikosta sinunkin tavara alkaa tuoksumaan ja maistumaan hieman karjalanpiirakalta. Ja mikä parasta, niin näissä herkuissa on sen verran samaa aaltopituutta, että siinä voi vastapuoli ilokseen todeta maun, tuoksun ja myös ulkonäön kohtaavan. Ja lopuksi vaan munavoit päälle.

Mutta siis ilmeisesti siinä menee päivä tai pari, ennen kuin aromit ja tuoksut päätyvät sinne henkilökohtaisen kellarin puolelle. Mietin vaan, että kun on lauantaina käynyt kippaamassa ensin kunnon rännin, niin sen jäljiltä sunnuntai menee yleensä reippaan krapulan parissa. Mites maanantaina. Olo on jo ihan kohtuullisen fresh ja hyvä, mutta kun menet vessaan ja availet housun nappeja, niin taas haisee nenässä rokkenrol. Tuoksahdus mukavasti vanhentunutta viinaa ja sellaista kelmeää tunkkaisuutta.

Nyt en halua tuota mielikuvaa viedä tämän pidemmälle.

Itse ajattelin koittaa makumatkalla seuraavanlaista taktiikkaa. Yritän syödä oikein reilulla kädellä HK:n Sinistä, jotta iloinen varteni alkaisi tuoksumaan ohuesti samalta. Siinä sitten pimeässä peiton alla toivon, että tuo tuoksu toisi vastapuolelle vahvan assosiaation siitä Sinisen jylhästä koosta. Hän saattaisi alitajuisesti ajatella, että jotain isoa on lähellä. Toki hänellä on varmaan edelleen tuntoaisti tallella, joten kosketus viimeistään paljastaa katalan illuusion ja katteettoman aistipohjaisen lupauksen siitä hervottomasti pötköstä.

Aina voi toki myös aloittaa sellaisen uuden eroottisen leikin. Täytyy ehkä patentoida ja lanseerata Arvaa mitä minä söin eilen!-peli.

Siinä voisi haistella, maistella ja kielellä varovasti tunnustella, että mistä aromit ja tuoksut ovat peräisin. Voi nuolaista oikein ronskisti, jotta saa kunnolla makua irti. Imeskellä ja pyöritellä suussa, oikein antaumuksella makustella. Voit itse keksiä palkinnon, jos vastapeluri osuu oikeaan. Palkinnon toiveissa sitä saattaa oikein antaumuksella keskittyä maisteluun, jotta arvaisi oikein.

Toki voi myös keksiä rangaistuksen, jos arvaa väärin. Mielestäni sopivana hyvityksenä virheestä voisi olla vaikka 15 napakkaa piiskan heilautusta pakaroille ja kireälle vedetty suupallo.

Vaikka jutut olisikin mauttomia, niin elämän ei tarvitse silti olla. Maistele sitä antaumuksella. Elämän kuuluukin maistua.