Otetaanpa toiseen käteen talvinen kotipiha ja toisessa kädessä on parisuhde. Sitten mietitään, voisiko tämä kädessäni oleva parisuhde olla kuin se kotipiha talvella.

Se vaatii säännöllistä kolaamista ja huolenpitoa, jotta se pysyy hyvänä ja siellä on kiva olla. Parisuhteen ongelmat ja haasteet taas ovat hieman kuin lunta. Joskus se on kevyempää pakkaslunta, ja joskus taas sitä saatanan painavaa loskapaskaa.

Entä jos siitä pihasta ei pidä huolta. Se alkaa näyttämään ensin siltä, että omistajat eivät oikein välitä. Ja mitä pidemmälle sitä huolenpitoa venyttää, sen raskaammaksi tarpominen muuttuu. Sitä suuremmaksi myös se kolaamisen aloituksen kynnys kasvaa. Voi tuntua aivan loputtomalta taakalta.

Silloin pitää tehdä jotain, kun sen päälle sataa märkää ja kylmää. Eikä vain kyhjöttää sohvan nurkassa ja kirota että jotain tarvisi tehdä, mutta ei jaksa. Pahimmassa tapauksessa luovuttaa.

Jos jättää putsaamatta, niin se aiemmin satanut lumi pakkaantuu. Muuttuu niistä kuljetuista kohdista kovemmaksi ja epätasaiseksi. On tosi paskamainen siivota sitä seuraavaa uutta lunta päältä pois, kun vanhat on tiellä. Muistuttamassa, että taisitte viimeksi hieman oikoa asioita ja nyt ne ovatkin tökkimässä siellä kolan kärjessä.

Hyvin hoidettuna pihan ylläpito on helppoa ja nopeaa. Kunhan muistaa tehdä sen aina kunnolla, eikä rupea oikomaan ja lykkimään vain kasoja sinne tänne sivuun. Sekin toimii toki aikansa, mutta jossain vaiheessa ne kinokset rupeavat kaventamaan teidän kulkureittiä ja alatte väistelemään niitä. Ne rupeavat tulemaan teidän tielle.

Tämä on helppo välttää, kun katsotte ensin toisianne silmiin ja toteatte että nyt pitää tehdä jotain. Sen jälkeen käytte yhdessä heittämässä ne kasat aidan yli tai lykkäätte ojaan.

Tässä mielikuvien ajatusleikissä on yksi huono puoli, tai oikeastaan piha-parisuhde-vertailussa on yksi aika radikaali ero.

Nimittäin se, että vaikka kuinka huonosti tekisi ne lumityöt, niin kesän aikana ne rumat kasat sulavat pois. Taas on pöytä putsattu, ilman että sinun tarvitsee tehdä mitään sen eteen.

Samaa ei tapahdu parisuhteessa. Silmien sulkeminen ei taida lopulta hävittää mitään. Uudet asiat kasautuvat vain edellisten päälle. On melko epätodennäköistä, että lempeät kesätuulet puhaltaisivat kaikki kasatut ja padotut murheesi taivaan tuuliin. Ennemmin taitaa käydä niin, että lopulta syksy ja pimeys kaivavat ne uudelleen esiin.

Mutta tietenkään asiat eivät ole näin yksioikoisia ja jokainen tehköön oman valintansa kuinka haluaa hoitaa ja mitä. Nätti ja hyvin hoidettu piha on toki hieno, mutta sehän saattaakin olla vain kaunis kulissi, jonka taakse piiloudutaan todellisuudelta. Toisaalta, se huonosti hoidettu näkymä ikkunasta ei tarkoita sitä, että seinien sisäpuolella olisi asiat jotenkin huonosti. Itse valitsen mieluummin vähän rempallaan olevan pihan, jos sen takana kaikki on hyvin.

Ja kuten varmaan jokainen tajusi, niin en tarkoittanut, että he joiden piha on kaunis elävät vain kulissielämää. Tai toisinpäin.

Mutta päätin kuitenkin tästä mainita. Nimittäin aina jostain löytyy se ihminen, joka ei todellakaan osaa lukea rivien välistä.

Taidankin käydä hieman sotkemassa pihapiiriä. Ei sillä, että se olisi muka jotenkin erityisen siisti. Sotkuinen se yleensä on. Mutta jos sotkisi vähän lisää, jos se vaikka toisi jonkun iloisen lisäpotkun suhteeseen.

Voisi sitten keskittyä ennemmin lykkimään jotain muuta kuin sitä lunta.