-
Palautettu osa minua.

Maailma on joskus hieman tuulinen paikka. Se riepottaa vastatuulessa tarpovaa ihmistä hieman suuntaan jos toiseenkin. Keinuttaa sielun pientä venettä niin, että hetkittäin se hieman hörppää vettä laidan toisellekin puolelle. Mutta eihän se silti sitä tarkoita, että se uppoaisi. Myrskytkin laantuvat kyllä aikanaan. Aina. Sen jälkeen on taas tyyntä ja rauhallista, ja silloin voi todeta, että…
-
Palaset pienestä sielusta.

Joskus sitä ihminen keräilee hieman niitä sielunsa palasia. Joskus termi ”hieman” ei kuvaa edes leikillään sitä todellisuutta, mitä sisällä voi jyllätä. Välillä niitä pudonneita pikku murusia pitää noukkia hellästi ja varoen pehmeillä sormenpäillä. Herkkiä ja hentoja, pieniä palasia, jotka niin helposti vain murentuvat käsiin. Toisinaan niiden keräilyyn tarvitaan jotain järeämpää välinettä. Jotain, millä saisi edes…