Voin olla sään armoilla, mutta saisinko silti vähän armoa säästä.

Sitä huomaa tulleensa varmaan vanhaksi, kun meinaa jo harkita kirjoittavansa säästä. Niinkuin se saatana muuttuisi yhtään miksikään, vaikka siitä kuinka touhottaisi.

Ei Sää seuraa, mitä mieltä ihmiset siitä milloinkin ovat. Se paskat välittää muiden mielipiteistä. Sää ei mielistele, vaan tekee just niinkuin sitä huvittaa. Koska Sää voi.

En itseasiassa ole oikein koskaan ymmärtänyt sitä, että miksi siitä säästä pitää niin höpöttää. Vatvoa sitä. On pakko olla järkevämpiäkin asioita jutustella kuin sää. Itse olen ennemmin vaikka hiljaa. Voi olla, että ole vain juntti, mutta ihan sama.

Otetaanpa esimerkki yhdestä puhelusta:

Ensin tietysti sanotaan moit ja heit. Mutta sen sijaan että mentäisiin suoraan asiaan, pitää ensin vähän jutustella…

No millainen sää siellä on nyt ollut.

Minä: No ihan tavallista syksyä.

Aijaa. Meillä on täällä vähän sadellut.

Minä: no sitähän se.

Joo. Pari päivää sitten paistoi aurinko, mutta eilen satoi melkein koko päivän.

Minä: Jotain täälläkin on sadellut.

Itseasiassa eilenkin sade taukosi hetkeksi siinä iltapäivällä. Tänään on ollut vähän parempi keli, mutta illalla pitäisi ruveta satamaan.

Minä: Mä en oo kattonut ees oikein noita säätiedotuksia.

Mutta kyllä niin huonoja kelejä on ollut viime päivinä. Kylmää ja kalseaa.

Minä: Niin.

Eikä se enään kaukana ole, että on jo lumi maassa ja talvi tulee.

Minä: Niinpä

Saapa nähdä millainen talvi tulee, kun kesäkin oli niin lämmin. Viime talvena satoi kyllä paljon lunta ja oli kylmää.

Vittu. Tässä kohtaa teki mieli lyödä luuri korvaan. Kyllä se Sää vaan on ja pysyy. Ja tulee. Ilman vatvomista ja jaarittelua. Miksi 10 minuuttia kestävästä puhelusta 8-9 minuuttia pitää keskustella ensin säästä ja vasta sitten mennään itse asiaan.

Enhän minä nyt oikeasti tee mitään sillä tiedolla, millainen keli toisella paikkakunnalla on ollut viimepäivinä. Tai mitä on sinne mahdollisesti tulossa.

On melko hauskaa, että joku suuri säätietäjäguru tutkii ja hiplailee sammakoiden selkämyksiä ja sen perusteella päättää, millainen kesä tai talvi on tulossa. Ja sitten sen voi lukea iltapäivälehtien kansista. Siinä on kyllä pakko olla uutisaiheet jo vähissä.

Ei kai niistä sammakoista näe tulevaa säätä yhtään sen enempää kuin etanoistakaan. Tai en minä ainakaan näe. Minä näen vain sammakoita ja etanoita. Toki, jos joku näkee, niin hyvä hänelle. Tutkikoon rauhassa.

Onneksi tuo sää-smalltalk on rajoittunut lähinnä puheluihin ja kohtaamisiin. Olisi ehkä aavistuksen raskasta, jos esim. whatsapp-viestittelyn aluksi pitäisi aina vaihtaa ensin 10 viestin sarja sään oikuista. Vähän päivitellä kelejä.

Eräs toinenkin säätä koskeva asia on naurattanut jo hyvän aikaa. Nimittäin se ,kuinka jokaiselle tulevalle sääilmiölle pitää keksiä joku raflaava nimi. Oma henkilökohtainen lempparini on ainakin Iltalehden sivuilla vilahtanut ”Valkoinen kurittaja”.

Toisin sanoen siis jonkun sortin lumisade.

Kyllä tuosta Valkoisesta kurittajasta tulee ennemmin mieleen joku säälittävä sarjaraiskaaja, joka musta lateksimaski naamalla vaanii avuttomia ihmiskohtaloita kaupunkien pusikoissa. Ruoska tai muu vastaava kapistus kädessään.

Kyllä minäkin silti säätä seuraan. Silloin kun sillä on oikeasti joku merkitys elämään ja menoihin. Jos on tarvetta tietää, millaista keliä on luvassa. Mutta ei siihen nyt mene kuin n. 30 sekuntia elämästä, kun sen puhelimen ruudulta käy vilkaisemassa.

Se riittää. Minulle.

Loput säätilasta selviää, kunhan vaan vaivautuu kurkkaamaan ikkunasta pihalle.

On ilmoja pidellyt, saatana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: